Atopia koiralla
Jatkuva rapsuttelu voi kieliä atopiasta
Koiran kutina on ikävä ja ennen pitkää kivuliaskin vaiva, jonka taustalla olevat syyt kannattaa selvittää huolella. Jos kutinan taustalta paljastuu atopia, sairautta ei valitettavasti voida parantaa, mutta sen oireita voidaan hillitä.
Terve koira ei rapsuttele itseään päivittäin.
Jatkuva rapsuttelu vaatii aina tarkempaa
selvittelyä.
Atopia on tulehduksellinen ja kutiseva melko yleinen ihosairaus, jossa koiran iho muodostaa vasta-aineita ympäristössä esiintyville valkuaisaineille, esimerkiksi siitepölyille tai varastopunkeille. Iholla on jatkuva tulehdusreaktio puolustussolujen ja tulehdussolujen yliaktiivisuuden takia.
Koira raapii ja kalvaa tulehtunutta ihoaan aiheuttaen siihen vaurioita, jolloin syntyy helposti toissijaisia bakteeri- ja hiivatulehduksia. Atoopikko vierailee erilaisten iho- ja korvatulehdusten takia eläinlääkärin vastaanotolla tiheään, joten omistaja alkaa usein pitää kutinaa jo normaalina.
Kutinaa ja vaurioita on monesti korvalehtien, huulien, tassujen ja nivusten alueella. Koiralla voi olla myös silmien sidekalvon tulehduksia. Pitkälle edenneessä atopiassa korvien, mahanalusen, nivusten ja kainaloiden iho alkaa vaikuttaa norsun iholta. Atopia voi ilmetä myös vain korvatulehduksina. Peräaukon ympäryksen tai takaselän päällisen ihomuutokset eivät ole tyypillisiä atopialle.
Poissulkeva diagnoosi paljastaa atopian
Perimä on yksi suurimmista atopialle altistavista tekijöistä. Oireet alkavat nuorena, yleensä noin 0,5–3 vuoden iässä. Oireilussa voi olla vaihtelua vuodenaikojen mukaan esimerkiksi siitepölyn esiintymisestä johtuen.
Terveen koiran ei nähdä rapsuttavan itseään päivittäin ja päivittäinen rapsuttelu vaatii aina tarkempaa selvittelyä. Usein omistaja tottuu nopeasti rapsutteluun, joka alkaa jo nuorella koiralla, eikä koe sitä ongelmana. Kutina on kuitenkin erittäin suuri elämänlaatuun vaikuttava tekijä ja kutisevat ihmiset kuvaavat tunnetta paljon kipua ikävämpänä. Iho vaikka revitään rikki ja kestetään ennemmin kipua kuin kutinaa.
Atopiaa ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hallita. Atopian toteamiseen ei ole yksiselitteistä testiä. Diagnoosin saamiseksi poissuljetaan ensin muut samantyyppisiä oireita aiheuttavat syyt, kuten ruoka-aineyliherkkyys tai -allergia, loiset ja aineenvaihduntasairaudet, sekä hoidetaan toissijaiset bakteeri- ja hiivatulehdukset. Vasta em. syiden poissulkemisen ja tulehdusten hoidon jälkeen voidaan tyypillisten oireiden perusteella tehdä atopiadiagnoosi.
Verinäytteessä ilmenevät kohonneet vasta-aineet oikeana ajankohtana tutkittuina vahvistavat diagnoosia. 10–15 prosentilla atoopikoista vasta-aineet ovat normaalit ja terveillä oireettomilla koirilla taas tavataan usein kohonneita arvoja.
Useiden hoitomuotojen yhdistelmä tehokkain
Atooppinen koira tarvitsee hoitoa koko elämänsä ajan ja hyvästä hoidosta huolimatta sairaudessa tulee usein pahenemisjaksoja. Omistajan ja eläinlääkärin välinen toimiva kommunikaatio on erittäin tärkeää. Omistajan tulee ymmärtää sairauden luonne ja oppia seuraamaan oireita ja eläinlääkärin tulee tehostaa hoitoa aina sopivilla keinoilla oireiden mukaan. Usein atooppisen koiran omistaja kiertää epätoivoisena vastaanotolta toiselle ja oireet helpottavat oireenmukaisella hoidolla hetkeksi, mutta eläinlääkärit eivät saa tilanteesta kokonaiskuvaa vastaanoton vaihtamisen vuoksi.
Atopian hoidossa lähestytään ongelmaa useilta eri suunnilta ja hoitoja yhdistämällä saadaan paras lopputulos. Omistajan oppiessa lukemaan oireita saadaan ne usein ajoissa rauhoittumaan, jolloin esim. antibioottilääkitykset eivät ole tarpeen. Shampoopesuin vähennetään reaktiota aiheuttavia valkuaisaineita. Ihon pintaa vahvistamalla parannetaan suojamuuria. Korvien säännöllisellä puhdistuksella saadaan korvien olosuhteet pidettyä sellaisina, etteivät bakteerit ja hiivat viihdy korvissa. Joissain tapauksissa korviin käytetään kortisonipitoista liuosta säännöllisesti 1-2x viikossa, kun akuutti korvatulehdus on ensin hoidettu kuntoon. Siedätyshoidolla opetetaan iho reagoimaan kohtuullisesti valkuaisaineisiin. Puolustuskykyä laskevilla ainesosilla ja lääkkeillä rauhoitetaan puolustus- ja tulehdussolujen toimintaa. Korvien säännöllisellä puhdistuksella saadaan korvien olosuhteet pidettyä sellaisina, etteivät bakteerit ja hiivat viihdy korvissa.
Atopian oireiden hoitoon on saatavilla suun kautta annettavia lääkkeitä (kortisoni, siklosporiini ja oklasitinibi) ja kerran kuukaudessa pistoksena annettava lääke (lokivetmabi). Myös siedätyshoito on mahdollista. Jokaiselle yksilölle etsitään juuri sille sopiva lääkitys ja tukihoitoyhdistelmä.
